Vanhemmat aloitteet

Luettelo vanhemmista aloitteista

Aloitteita 1992-1999:

41.
17.8.1992 Kaupunginhallitus: Pispalan asemakaavan keventäminen

42.
9.8.1993 Kaupunginhallitus: rajapyykin palauttaminen paikalleen Hatanpään kaupunginmuseon lopettamisen yhteydessä

43.
10.2.1994 Museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen ja museoamanuenssi Leena Willberg: Teuvo Mäkisen valokuvakokoelman siirtäminen kaupungin valokuva-arkistoon

44.
12.4.1994 Kaupunginhallitus: Pispalan alueen kehittäminen asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi

45.
21.9.1994 Ympäristöviraston kaavoitusyksikkö:
Kannanotto 1.- 22.9.1994 yleisesti nähtävillä olevaan asemakaavaehdotukseen n:o 7260

46.
22.11.1994 Kaupunginhallitus: asemakaavan muutosanomus

47.
20.4.1995 tamperelaiset kansanedustajat: graffitien kieltäminen

48.
13.5.1996 Tampereen kaupungin tekninen lautakunta: Sladeyn puutarhan läpi menevä polku

49.
15.7.1996 Tampereen kaupungin ympäristövirasto / kaavoitus: asemakaavan muutoshakemus

50.
Pispalan valtatien suunnittelijat

51.
7.10.1998 Kaupunginhallitus: Pispalan uittotunneli

52.
4.1.1999 Tampereen kaupungin ympäristölautakunta: Pispalan asemakaavan kevennys 


Luettelo vanhemmista aloitteista:

1. Kannanotto asemakaavaan

2. I. maailmansodan ampumahautojen miehistösuojien säilyttäminen

3. saunakulttuuri

4. pulteriaidan osittainen entisöinti, kivipylväs sen yhteyteen

5. vesisäiliön luo muistomerkki (maan ensimmäinen vesijohto-osuuskunta)

6. kh:lle ehdotus pienoismallista (Pispala vuonna 1930)

7. pohdittiin mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia katujen uusiksi nimiksi

8. kh:lle ehdotus Ranta-Pispalan alueen säilyttämiseksi ennallaan

9. Pispalan torin kaupan käynnin elvyttäminen

10. Esitelt. Pyynikille mahd. rakennettavan hotellin suunnitelmaa

11. esitys Aaro Hellaakosken kotitalon purkamisen yhteydessä kirjailijahuoneen ja muun materiaalin säilyttämiseksi yhdessä Kirjailijaliiton, Pirkkalaiskirjailijain, Perinnepoliittisen yhdistyksen ja TAP:n kanssa

12. esitys kh:lle Tahmelan lähteen säilyttämiseksi luonnonvaraisena

13. Pispala-muistomerkki johonkin sopivaan paikkaan

14. kannanotto asemakaavan jatkokäsittelyyn kh:lle (muistio Pekka Paavolalle)

15. V. 75 kirjattu vaalimiskohteita: pulteriaita + rajapyykki, Tahmelan lähde, bunkkerit (Harjutie 32), vesijohto-osuuskunnan työ, Rantakylän museoiminen

16. museokiinteistön pihan kunnostamista ja kalustamista pyydetty kaupungilta

17, ehdotus tukkimies-muistomerkistä (Aino Paloheimo)

18. Haulitornin valaiseminen (Aaro Laitinen)

19. ehdotettu TV 2:lle Pispalan esittelyä

20. uusi esitys kh:lle Tahmelan lähteestä (vuosi 76)

21. kh:lle kirjelmä Pispalan perusparannusasiasta yhdessä Asukasyhdistyksen, Pispala-Epilä-kiinteistöyhdistyksen ja Harjun seurakunnan sosiaalieettisen toimikunnan kanssa

22. esitys vanhustentalon rakentamiseksi Pispalaan (esit. kevätkevätkokoukselle) esitys jjätettiin kh:lle 25.4. 77

23. keskusteltu pispala-aiheisten laulujen tallentamisesta

24. nuorisotalo Epilään, anomus kh:lle yhdessä muiden mahd. yhdistysten kanssa

25. esitys kh:lle Haulitornin kunnostamisesta ja tornin yläosan valaisemisesta valoviikkojen aikana (v. 1979)

26. kh:lle Haulitornin purkamista vastustava esitys / tornille haetaan suojelupäätös

27. muistolaatta Viidan syntymäkodin seinään (Pispalanharju 31) paljastustilaisuus 8.5. 82

28. Pirkkalaiskirjailijain aloite saada yhteistoiminnassa Viidalle patsas (tammikuu 84) kirjelmä kh:lle Moreenin kanssa

29. kh:lle esitys pudotusputken palauttamiseksi, yläkopin valaisemiseksi sekä Haulitornin entisöinnin viimeistelemiseksi

30. aloite kh:lle punaisen tukkitien betonisten tukirakenteiden jatukipilareiden säilyttämiseksi

31. anotaan kh:lta rahaa Virpi Kinnusen pispala-aiheisen kuvakudoksen ostamiseksi esim. Pispan palvelukeskukseen

32, .85 kokous 11 KH:lta hylkäävä päätös pudotusputkesta

33. esitys Pispan talon vanhan päärakennuksen suojelemisesta

34. esitetty kh:lle, että perinteikäs VPK (nykyään Nuorisotalo) pitäisi kunnostaa ja palauttaa pispal. yhdistysten käyttöön.Tarmon kanssa yhdessä jätetty vetoomus Kaarina Suoniolle.

35. Veikko Sinisalon muotokuvahanke (muotokuvatoimikunta tilapäisesti Moreenin alajaosto)

36. kh:lle anomus Haulitehtaan kunnostamisesta

37. Rajaportin saunaan ei otettu kantaa (vasta jos rakennusta uhkaa purkaminen)

38. aloite kh:lle asemakaavan keventämisestä

39. kh:lle anomus Haulitehtaan saamisesta Moreenin kunnostettavaksi ja käyttöön

40. kh:lle toistettu anomus Rajaportin raja pyykin saannista paikoilleen


41.
17.8.1992 Kaupunginhallitus: Pispalan asemakaavan keventäminen

Tampereen Kaupunginhallitukselle

Olemme huolestuneina seuranneet Pispalan rakentamista. Voimassaoleva asemakaava ei takaa Pispalan luonteenomaisten piirteiden säilymistä. Uudisrakentaminen päinvastoin tapahtuu hyvin kaavamaisesti. Käytännössä asemakaava suosii vanhan moni-ilmeisen rakennuskannan purkamista ja uutta liian tehokasta rakentamista.

Epäkohdista pahin on rakentamisen liiallinen tiheys. Lähes koko Pispalassa tehokkuusluku on 0,5. Esitämme, että tehokkuusluvuksi määritellään pääsääntöisesti 0,3. Tätä korkeampaa lukua (0,5) voitaisiin käyttää niissä kohteissa, joissa on ennestäänkin ollut tiiviitä rakennusryhmiä. Esimerkiksi Pispankadun varrella ja ns. Vuorenmaan valtakunnassa Tahmelan lähteen länsipuolella on perinteisesti ollut tiheää asutusta, joka on osaltaan elävöittänyt Pispalan näkymiä. Yleiseksi, kaikkialla Pispalassa noudatettevaksi tehokkuusluvuksi 0,5 on siis kuitenkin liian korkea.

Esittämämme alempi tehokkuusluku auttaisi Pispalan omaleimaisen ilmeen säilymistä, pitäisi tonttien hinnat kohtuullisina ja suosisi vanhan asujaimiston pysymistä paikallaan.

Kaikki nämä tavoitteet ovat myös Tampereen kaupungin etujen mukaisia. Pispala pysyy entisen kaltaisena matkailuvalttina ja nähtävyytenä vain niin kauan kuin se on omaleimainen Pispala.

Esitämme myös, että asemakaava muutettaisiin Pispalan valtatien liikennejärjestelyjen sekä rakennusten julkisivumateriaalien osalta.

Pispalan valtatie on kaavoitettu läpikulkutien luonteiseksi . Valtatien varrella olevien tonttien katuliitännät on tästä syystä piirretty Rajaportin ja Ylä-Voiman välillä enimmäkseen ylärinteen eli Mäkikadun puolelle. Varsinkin talvisaikaan kulku jyrkän rinteen kautta on kuitenkin mahdotonta. Esitämme, että liitännät tehdään Pispalan valtatielle.

Asemakaavan määräys rakennusten puupinnoista puolestaan vaikeuttaa rakennusten hoitamista varsinkin Pispalanharjun etelärinteen puolella. Auringonpaiste, tuuli ja sateet koettelevat puupintoja, joiden hoito etenkin rinteen jyrkimmillä kohdilla on hankalaa.

Esitämme, että talojen pintamateriaaliksi voitaisiin laudan ohella hyväksyä harkinnan mukaan muitakin pintamateriaaleja. Myös ne voivat sopia Pispalan ilmeeseen, sillä kaupunginosassa on vanhastaan käytetty muitakin pinnoitteita kuin lautaa.

Pispalan Moreeni r.y:n puolesta
Kunnioittavasti

Sakari Patjas Kirsti Salo Elina Kujanpää
puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri


42.
9.8.1993 Kaupunginhallitus: rajapyykin palauttaminen paikalleen Hatanpään kaupunginmuseon lopettamisen yhteydessä

Tampereen Kaupunginhallitukselle

Anomme kunnioittaen, että vanha Tampereen ja Pirkkalan välinen rajapyykki saataisiin takaisin entiselle paikalleen Rajaportille. Rajapyykki on historiallisesti arvokas ja erittäin kaunis. Kun Pispala v. 1937 liitettiin kaupunkiin, pyykki poistettiin paikaltaan. Se lojui vuosikymmenet kaupungin varastolla, josta museotoimenjohtaja Helin sen pelasti kaupunginmuseoon. Pyykissä oleva vuosiluku 1903 on vuosi, jolloin kaupunginhallituksen pöytäkirjojen mukaan raja merkittiin kivipyykillä. Numero 402 on paikan koordinaatiopiste.

Kun Hatanpään kartanossa toiminut kaupunginmuseo nyt lopetetaan, olisi pyykin tuleva paikka mielestämme juuri tämä vanha kohta Rajaportilla. Graniittisena se kestää hyvin ulkoilmaa. ”Ainutlaatuinen Pispala” -kirjassa on kuva pyykistä oikealla paikallaan ja oikeassa muodossaan. Pyykki on jossain vaiheessa katkaistu alapäästään, mutta yhdistämällä se kirjan kuvan muotoiseen hieman vahvempaan maahan upotettuun jalkaan tulos olisi hyvä.

Toivomme Kaupunginhallituksen myönteistä suhtautumista asiaan.

Pispalassa 9.8.1993

Pispalan Moreeni r.y:n puolesta
Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

Liite: Kuva Kaupunginmuseossa olevasta rajapyykistä

43.
10.2.1994 Museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen ja museoamanuenssi Leena Willberg: Teuvo Mäkisen valokuvakokoelman siirtäminen kaupungin valokuva-arkistoon

Museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen
Museoamanuenssi Leena Willberg

Pispalan Moreeni ”löysi” Teuvo Mäkisen valokuvakokoelman, jota tutkimme kauan ja jonka huomasimme ainutlaatuiseksi. Myös Tampere-seuran puheenjohtaja Katriina Avonius kävi katsomassa kokoelmaa. Koska ei meillä eikä Tampere-seuralla ollut tarpeeksi turvallista ja ilmastoitua tilaa tarjolla näin arvokkaalle kokoelmalle, päätimme esittää, että Tampereen kaupungin valokuva-arkisto ottaisi sen säilytettäväkseen. Mielestämme se oli kulttuurihistoriallinen teko.

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen satavuotisjuhlien johdosta on lehdissä kirjoitettu paljon hänen taiteestaan, joka veistoksina kaunistaa Tampereenkin kaupunkikuvaa. Tuli taas kerran mieleen Rajaportin pyykki. Sehän ei ole minkään taiteilijan veistämä, vaan aivan tavallinen tilaustyö kiviveistämöltä. Se on valmistettu v. 1904 eikä näin ole edes mikään esihistoriallinen muistomerkki. Museossa säilyttämistä puoltaa se, että kaiken todennäköisyyden mukaan museo on turvallinen paikka. Tosin uskoisimme löytyvän arvokasta taidetta vaikka museon täydeltä, jos sitä sillä perusteella sinne koottaisiin.

Toivomme, että Museovirasto ottaisi Rajaportin pyykin uudelleen käsittelyyn ja pystyttäisi sen takaisin paikoilleen. Tämä voisi olla vaikka kotiseutuvuoden 1994 päätapahtuma Tampereella, ja paljastustilaisuudesta muodostuisi arvokas ja vaikuttava.

Pispalassa 10.2.1994
Pispalan Moreeni r.y:n puolesta
Kunnioittavasti
Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

44.
12.4.1994 Kaupunginhallitus: Pispalan alueen kehittäminen asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi

Tampereen Kaupunginhallitukselle

Kotiseutuyhdistyksenä Pispalan Moreeni kantaa huolta alueen kehittämisestä asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Näsijärven rantaa myöten kulkeva Paasikiventie tuhosi Pispalasta kolme yleistä uimarantaa: Ensimmäinen oli Ahjolan kohdalla, siinä oli myös keinut ja pukukopit. Seuraava oli Rosenlewin alueella lähellä nykyistä kioskirakennusta ja kolmas Hiedanlahdessa.

1. Uusi uimaranta on mahdollista tehdä Pölkkylänniemen länsisivulle. Kulku sinne saadaan jatkamalla rannassa kulkevaa kävelytietä bensiiniaseman ohitse uittotunnelille saakka. Kulku moottoritien alitse voidaan järjestää tunnelia pitkin. Juuri tunnelin kohdalla tien eteläpuolella on riittävän suuri tasainen alue, johon on mahdollista kaivaa n. 10 m leveä tien suuntainen tunnelin katkaiseva leikkaus. Näin tunneliin tulee valoa ja leikkauksen loivia sivuja myöten sinne on helppo päästä sekä kävellen että polkupyörällä.

2. Tunnelia myöten pääsee myös Pyhäjärven puolelle. Siellä betonirakennelmat puretaan ja pyörätie yhdistetään Pyhäjärven rannassa kaupunkiin päin kulkevaan kävely- ja pyörätiehen, jota on eräin kohdin parannettava. Näin muodostuu retkeilyreitti kaupungista Näsijärven rantaa pitkin, tunnelin läpi ja Pyhäjärven rantaa takaisin. Jos tunneli vaikuttaa liian pitkältä, voitaisiin yksi ulostuloaukko lisätä palaneen kirkon kohdalle.

3. Koska tunneli on halkaisijaltaan 5,5 m, sinne tehtävän tien vapaaksi korkeudeksi tulisi 4 m. Tällöin tunnelia olisi mahdollista käyttää myös hälytysajoneuvoliikenteen tarpeisiin tai veneitä voisi vetää rannalta toiselle perävaunulla.Tunnelin kevytväylän leveys olisi n. 5,0 m. Tunneliin johtavien liittymäteiden leveys voisi olla n. 3,5 m. Tunnelin sisäpinta pitäisi ehkä vesieristää ja sadeviemäröinti rakentaa sekä tunneliin että liittymäteille. Tukimuurit rakennettaisiin tunnelin sisäänmenoihin. Tunnelin ja liittymäteiden valaistus on tärkeä. Edellä luetellun rakentaminen maksaa arviolta 2 milj. mk. Arvio ei sisällä tunnelin ilmastointia eikä nykyisten maanpäällisten rakenteiden purkua.

4. Uittotunnelin suun viereen ja siitä Pyhäjärven rantaan tulisi rakentaa monipuolinen leikkialue, joka palvelisi koko perheen ulkoilutarpeita myös talvisin.

5. Pyhäjärven rannassa Pispanniemen päässä on vanha uimapaikka. Sen ja sinne johtavien polkujen kunnostus olisi tärkeää ottaen huomioon Hyhkyn asutuksen ja sen asukkaiden ikärakenteen.

6. Harmaan tukkitien ura Ahjolan aukiolta Pyhäjärven rantaan on säilynyt koskemattomana. Harmaa tukkitie korkeine rakenteineen oli käytössä lähes 70 vuotta, joten paikka ansaitsisi sille kuuluvan huomion. Tukkitien paikalle ehdotammekin kävelytietä Pispalan valtatieltä Pyhäjärven rantaan saakka. Sen molemmille puolille sopisivat hyvin männyt.

7. Tahmelan lähteen vedenpintaa säätelevää patoa tulisi korottaa n. 50 cm, jolloin lähde olisi paremman näköinen. Myös lähteen puhdistus olisi tarpeen.

Olemme esittäneet tärkeysjärjestyksessä monta parannusehdotusta, joista yleissuunnitelman takia Paasikiventien kohdalla tapahtuva suunnittelu on kiireellinen. Yleissuunnitelmahan valmistuu tulevan kesän aikana, ja nyt on viimeinen tilaisuus kytkeä tunnelin pohjoispään muutos ja kulku uimarannalle tähän suunnitelmaan. Hankkeen toteutus ei ole hetken asia, mutta toivomme, että edellä esitetyt suunnitelmat hyväksyttäisiin ja toteutettaisiin mahdollisuuksien mukaan – toivottavasti hyvinkin pian.

Pispalassa 12.4.1994

Pispalan Moreeni r.y:n puolesta
Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

45.
21.9.1994 Ympäristöviraston kaavoitusyksikkö:
Kannanotto 1. – 22.9.1994 yleisesti nähtävillä olevaan asemakaavaehdotukseen n:o 7260

Kaavoitusyksikkö
Ympäristövirasto

Asia: Kannanotto 1. – 22.9.1994 yleisesti nähtävillä olevaan
asemakaavaehdotukseen n:o 7260

1. NIMIASIA

Pispalan Moreeni ry. on tyytyväisenä todennut vanhojen kadun- ja paikannimien käyttöönoton: Mooseksenmäki ja Nopolanpolku sopivat hyvin nimiksi asemakaavaehdotuksessa esitetyille alueille.

Tahmelan viertotie -nimeä vierastamme. Se ei ole vanhaa pispalalaista nimistöä. Kuitenkin se kuvaa kadun luonnetta paremmin kuin harhaanjohtava Tahmelan valtatie -nimi. Tahmelan valtatie on ollut jo 16 vuoden ajan katuhankkeiden vastustamisen keppihevosena.

2. LINJA-AUTON PÄÄTEPYSÄKKI

Linja-autoreitin jatkaminen Tahmelan lähteeltä länteen on tervetullut asia. Alapispalalaiset ovat jo vuosikymmeniä toivoneet linja-autoa myös Ala-Pispalaan. Vuoden 1978 asemakaava mahdollisti linja-autoreitin jatkamisen länteen Tahmelan valtatietä. Valitettavasti vain eräät uudet Pispalan asukkaat vastustuksellaan ovat pystyneet sen estämään.

Toivottavasti asemakaavaehdotukseen sisältyvä katualueen lisäys linja-auton kääntöpaikaksi Tahmelan viertotien ja Viikinsaarenkadun risteykseen saadaan mahdollisimman pian vahvistetuksi.

3. KANNAKSENKADUN LIITTÄMINEN TAHMELAN VIERTOTIEHEN

Kuluvan vuoden syksyllä avataan liikenteelle Tahmelan viertotien osuus

välillä Viikinsaarenkatu – Tahmelan lähde. Liittymiskohta Kannaksenkatuun on erittäin vaarallinen autoliikenteelle ja myös jalankulkijoille nykyisessä muodossaan. Asemakaavaehdotuksen esitys parantaa asiaa Pispalan ympäristöön sopivana pienimuotoisena katuyhteytenä ja risteys tulee näin asukkaita tyydyttävään kuntoon.

4. LISÄTOIVOMUKSIA

Pispala on saanut viime vuosien aikana paljon katujaan kuntoon, mistä olemme erittäin kiitollisia. Toivelistallamme on koko Tahmelan viertotien päällystys. Lisäksi olisi tutkimisen arvoinen asia, voisiko linja-auton kääntöpaikan viedä Punaisen tukkitien kohdalle tai mieluiten Uittotunnelinkadun päähän, jolloin se vielä paremmin palvelisi Ala-Pispalan asukkaita.

Pispalan Moreenin puolesta
Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

46.
22.11.1994 Kaupunginhallitus: asemakaavan muutosanomus

Tampereen Kaupunginhallitukselle

ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUS

Anomme kunnioittaen, että Ala-Pispalassa olevan korttelin 1086 asemakaavaa muutettaisiin siten, että Harmaan tukkitien puisto jatkuisi sen läpi suoraan Pyhäjärven rantaan.

Olemme erittäin tyytyväisiä suunnitelmaan Harmaan tukkitien puistosta välillä Pispalan valtatie – Tahmelan valtatie. Puiston jatkuminen rantaan saakka tekee siitä vasta nähtävyyden. Näkemälinja on silloin avoin Pispalan valtatien vieressä olevalta tasanteelta suoraan Pyhäjärvelle.

Puisto kulkisi nykyisen palstaviljelyalueen halki n. 20 m:n levyisenä ja puurivistöt tulisivat sen kummallekin puolelle. Tällainen leveys on tarpeen, että puut eivät kasvaessaan tukkisi näkemälinjaa.

Palstaviljelyalueesta menisi puiston alle muutama palsta, mutta käyttämätöntä aluetta on alueen länsipuolella Viikinsaarenkatuun saakka. Puisto ei vähentäisi näin ollen palstojen määrää, vaan tarvittaessa niitä voisi lisätä.

Pidämme tärkeänä puiston jatkamista rantaan saakka, koska se näin avaa suoran jalankulkutien välille Pispalan valtatie – Pyhäjärvi. Osaltaan se on paikalla liki seitsemänkymmentä vuotta seisseen Harmaan tukkitien muistomerkki.

Pispalassa 22.11.1994

Pispalan Moreeni ry:n puolesta
Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

 

47.
20.4.1995 tamperelaiset kansanedustajat: graffitien kieltäminen

Arvoisa kansanedustaja Jukka Gustafsson/Arja Ojala/Pia Viitanen/Kari Kantalainen/Kimmo Sasi/Irja Tulonen/Anneli Taina/Eila Rimmi/Sulo Aittoniemi/Satu Hassi/Pertti Virtanen

”Graffitimaalaustaide” ei näytä laantumisen merkkejä Tampereella. Valitettavasti asia on päinvastoin: varsinkin rautateitä lähellä olevat paikat ovat jatkuvien töhrimisten kohteina.

Porin radan varrella Pispalassa on 87 vuotta sitten rakennettu tiilinen haulitehdas, jonka kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni on talkootyönä kunnostanut suosituksi kokous- ja juhlatilaksi. Jo toisen kerran tänä vuonna radanpuoleiset seinät on sutattu todella pahasti! Puhdistusfirma on voimakkailla aineilla saanut ”taideteokset” pois, mutta huokoisiin tiiliin on jäänyt lähtemättömät jäljet. Tämä vandaalien jälkien puhdistaminen maksaa paljon tällaiselle kotiseutuyhdistykselle. Myös meille tärkeä Lauri Viita -muistomerkki Pispalanharjulla on töhritty, mutta sen puhdistuksen hoiti Tampereen kaupunki.

Eikö tälle ongelmalle todellakaan voida mitään? Mielestämme maalien saatavuuden vaikeuttaminen tai hintojen huomattava korottaminen voisi olla ainakin osaratkaisu. Mitä olisi roima ympäristöhaittavero jokaiseen tähän hommaan tarvittavaan maalipurkkiin? Purkit kortille tai ostaminen luvanvaraiseksi tavalla tai toisella? Onhan puututtu uudenvuoden tulitteidenkin myyntiin.

Kuka tekisi aloitteen? Asia koskee laajoja alueita ja suututtaa suunnattomasti kansalaisia. Onko selvitetty, keitä nämä maalarit ovat ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Asiahan on kansainvälinen ongelma, muutamissa metropoleissa kai jo menossa pois muodista. Siitä huolimatta täällä tarttis tehdä jotain.

Pyydämme kommenttianne asiasta.
Kirje on lähetetty kaikille tamperelaisille kansanedustajille.

Kunnioittavasti

Sakari Patjas Kirsti Salo
puheenjohtaja varapuheenjohtaja

 

48.
13.5.1996 Tampereen kaupungin tekninen lautakunta: Sladeyn puutarhan läpi menevä polku

Lausunto Sladeyn puutarhan läpi menevästä polusta

Mielestämme puistotien tulisi olla n. 1 1/2 m leveä polku ainoastaan kävelijöitä varten. Polku tehtäisiin sorapäällysteisenä ilman talvikunnossapitoa.

Omenatarhan kohdalle olisi hyvä saada istuinpenkkejä kummallekin puolelle. Polun paikkaa pidämme onnistuneena kaupungin suunnitelmassa, mutta sen asfaltoimista emme näe tarpeellisena. Jos polulle sallitaan ajo polkupyörällä, se on vaarallinen jyrkän muotonsa takia sillä liikkuville kävelijöille, etenkin vanhuksille ja lapsille.

Pispalassa 13.5.1996

Pispalan Moreeni ry:n puolesta

Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

 

49.
15.7.1996 Tampereen kaupungin ympäristövirasto / kaavoitus: asemakaavan muutoshakemus

Haemme asemakaavan muutosta Ylä-Pispalan korttelin nro 1011 tontille nro 5 pinta-alaltaan 595 m2. Tarkoituksena on muuttaa tontin alaosa puistoksi ja saada yläosaan 4 – 5 pysäköintiruutua.

Perustelut: Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry:llä on ollut Haulitehdas hallinnassaan vuodesta 1990. Teimme siihen suuren remontin, jota varten kaupunki takasi meille 250 000 mk:n lainan. Siitä on maksamatta enää vajaa neljännes. Olemme takaisinmaksuaikataulussa vähän edelläkin.

Kaupunginpuoleisesta päästään Haulitehdas rajoittuu tyhjään yksityistonttiin. Sitä on käytetty ulkotilana kesähäissä ym. tapahtumissa, mutta ei ole varmaa, milloin tontille aletaan rakentaa. Haulitehtaan toisen puolen lähinaapuritalo paloi viime talvena, ja kun siinä asuneella Alma Rauniolla ei ole sukulaisia, tontti joutunee valtiolle.

Tämän tontin, jota ympäröivät kauniit koivut ja vaahterat, haluaisimme nyt muutettavan alaosaltaan puistoksi. Jyrkkyytensä takia tonttia voisi tasata 2 – 3 eri tasoon, joille sijoitettaisiin kiinteät pöydät ja penkit. Puisto olisi ympäristön asukkaille piknikkipuisto, ja myös Haulitehtaan asiakkaat voisivat käyttää sitä juhlissaan. Tontin yläosa toimisi Ahjolan-kävijöiden paikoitustilana.

Tontti on kaunis; siitä on näköala Näsijärvelle. Puiston perustamiskustannukset tuskin muodostuisivat kovin suuriksi. Puistona se osaltaan toisi avaruutta ja viihtyisyyttä Pispalaan.

Tampereella 15.7.1996 Pispalan Moreeni ry:n puolesta

Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri


50.
Pispalan valtatien suunnittelijat

Olemme laatineet oheisen muistion pispalalaisten näkökulmasta katsottuna valtatien suunnittelua varten. Varmaan olisi parempi, että tiesuunnitelma ei kohtaisi valmistuttuaan valituksia vaan se tyydyttäisi myös paikallisia asukkaita.

1. Tien ylitys:

Alikulkutunnelit kohtiin Mäkikadun pää, Pispalan tori ja Hennerin kohta. Tunneleiden ei tarvitse olla niin leveitä kuin Ahjolan aukion kohdalla, koska niitä käyttävät vain jalankulkijat ja pyöräilijät. Esim. maaseudulla käytetty karjatunnelin- tyyppinen ratkaisu on varsin halpa.

Toinen vaihtoehto on jalankulkijoiden liikennevalot. Varjopuolena on, että ne hidastavat sujuvaa liikennettä. Rajaportinn nykyiset valot ovat liian kauan päällä. Jalankulkija ehtii jo kävellä 50 m kadun toista puolta, ennen kuin valot vaihtuvat. Varteenotettava ratkaisu on Englannissa käytetty: valot katkaisevat liikenteen, mutta autoille alkaa pian näkyä välkkyvä keltainen valo. Suojatien merkit takaavat jalankulkijoiden esteettömän kulun, kun autot ovat pysähtyneet. Noin minuutin kuluttua syttyy vihreä valo autoille.

2. Liikennemäärän säätely Pispalan valtatiellä:

Kehityksen mukana myös pispalalaiset, epiläläiset ja raholalaiset ovat siirtyneet autokantaan. Pispalan valtatien tulisi palvella ensisijaisesti heitä. Kolmas, ns. linja-autokaista, on suuri parannus julkiselle liikenteelle. Se lisää ja helpottaa linja-autojen kulkua ja näin osaltaan poistaa henkilöautoja. Läpiajoliikenteen säätely sujuu helposti Vaitinaronkadun liikennevalojen avulla. Ne, jotka ajavat suoraan, ovat varmasti paikallisia, ja jotka taas kääntyvät Vaasan tielle, ovat joko asioineet Pispalassa tai Lielahden ostoskeskukseen meneviä pispalalaisia. Nokialle päin kääntyvät ovat mahdollisesti läpikulkumatkalaisia. Nyt kaksi kaistaa kääntyy Nokiantielle. Liikennemerkit pitää vaihtaa niin, että yksi kaista kääntyy Vaasan tielle, yksi menee suoraan Pispalan valtatietä ja yksi kääntyy Nokian suuntaan. Viimeksi mainitun kaistan liikennevaloja säätelemällä saadaan varmaan läpikulkuliikenne halutun suuruiseksi.

3. Polkupyörätie:

Kadun meluisuuden ja pakokaasujen vuoksi jalankulkuliikenne on melko vähäistä, joten polkupyöräkaista sopii varmaan etelänpuoleisen jalkakäytävän reunaan. Jalkakäytävää on mahdollista levittää esim. metrin verran, jolloin tämä kaista väriltään punaisena erottaisi kävely- ja pyöräkaistat toisistaan. Autoliikenteen kolmelle kaistalle jää varmaan vielä tarpeeksi tilaa, koska ennen polkupyöräkaistojen maalausta ajoi neljäkin autoa rinnakkain. Rajaportin suoralla polkupyörät ja jalankulkijat mahtuvat koivujen toiselle puolelle ja ajotietä voi levittää nykyisen jalkakäytävän verran. Vaihtoehtoinen turvallinen ja hiljainen pyörätie voidaan rakentaa tien pohjoisreunalle. Se alkaisi Satakunnankadun päästä ja jatkuisi bensiiniaseman, tennispallohallin ja kadun välissä Rajaportin suoralle. Siinä se kulkisi jalkakäytävää Rajaportille, josta laskisi Ratakadulle ja edelleen Haulikadulle ja Erämiehenkadulta Kustaa III:n tietä myöten eteenpäin seuraavia katuja: Markkinakatu, Koukkarinkatu, Otvakatu, Pohjanmaantie ja Selkeenkatu Vaitinaronkadulle saakka. Reitti on hieman mutkaisempi, mutta kiireettömälle ja lapsiperheelle oiva vaihtoehto.

4. Liikennevalot risteyksiin:

Pahin risteys on Ahjolan aukiolta Pispalan valtatielle. Liikerakennuksissa, Ahjolassa ja Haulitehtaalla käy päivittäin paljon asiakkaita. Lisänä on vielä paikallisen asutuksen tuoma liikenne. Näkyvyys risteyksestä Ala-Pispalaan päin on erittäin heikko tukimuurin vuoksi. Kolareita on sattunut paljon. Toinen valoja tarvitseva risteys on Kannaksenkadun liittymä ja kolmas Tahmelan valtatien liittymä.

Yhteenveto
toivomistamme asioista, joiden toteutuessa emme tule esittämään valituksia:

– Nokian moottoritien suuntaan yksi kaista, jonka valoja voidaan erikseen säätää liikenteen määrään vaikuttavasti
– pyörätie
– liikennevalot kolmeen risteykseen (Tahmelantie, Kannaksenkatu, Ahjolan aukio)
– kolme jalankulkutunnelia lisää (Mäkikadun pää, Pispalan tori ja Henneri)

Hyvää jatkoa suunnittelulle!

 

 

51.
7.10.1998 Kaupunginhallitus: Pispalan uittotunneli

Asia: Pispalan uittotunneli

Anomme kunnioittaen, että uittotunneli muutettaisiin kevyenliikenteen- ja veneidenkuljetusväyläksi.

Perustelu: Tampere-päivänä suoritetussa mielipidekyselyssä, johon osallistui n. 1000 henkilöä, yleinen mielipide oli, että tunneli on vihdoin saatava hyötykäyttöön. Kyselyyn vastanneista 82 % oli yhdistetyn veneidenkuljetus- ja kevyenliikenteen väylän kannalla.

Tunnelista saatava hyöty: 1. Pyhäjärven ja Näsijärven väliin saadaan määräaikoina toimiva nopea veneidenkuljetusväylä. 2. Kevyenliikenteenväylänä se palvelee Ala-Pispalan, Hyhkyn ja Kaarilan asukkaita esim. polkupyörällä tapahtuvassa työmatkaliikenteessä. Mäet jäävät pois ja pyöräteitä pääsee turvallisesti kaupungin toiselle puolelle asti. 3. Turvallisuus. Tunneli on niin valoisa, että sen läpi näkee helposti ja ajaminen pyörällä on päiväaikaan mahdollista ilman keinovaloja. Jos ajatellaan, että siellä ryöstettäisiin ihmisiä, niin se on tähän tarkoitukseen huono paikka. Ryöstäjällä ei olisi muuta poispääsyä kuin jompikumpi tunnelin suuaukko, josta aina voi tulla ihmisiä sisälle.

Tehtävät toimenpiteet:
1. Pyhäjärven puoleinen vastaanottoallas on purettava ja tehtävä muutoksia Näsijärven puoleiseen päähän.
2. Tunneliin on ajettava maata niin paljon, että tie on riittävän leveä.
3. Paasikiventien vieressä kulkevan kevyenliikenteenväylän ja rautatien väliseltä tasanteelta tunneli on kaivettava esiin ja avattava. Jos vain on mahdollista, niin on rakennettava kulkuluiska tai – jos se menee liian jyrkäksi – portaat.

Pispalan Moreeni ry:n puolesta

Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri

Liite: Kyselylomake

 

52.
4.1.1999 Tampereen kaupungin ympäristölautakunta: Pispalan asemakaavan kevennys 

Pispala on kovasta rakentamisesta huolimatta säilyttänyt paljon vanhaa ilmettään, minkä johdosta se on kuuluisa ympäri Suomen. Erittäin suuri 0,5:n rakennusoikeus tuhoaa kuitenkin miljöön hitaasti mutta vastuttamattomasti. Monella kaupungilla ei ole tällaista aarretta. Nykyisin vallalla olevan tehokkuusajattelun mukaan joka paikka pitäisi saada mahdollisimman täyteen rakennettua. Pispalassa tämä tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden jälkeen se on samanlainen kuin mikä lähiö tahansa. Jo vuosisadan alussa silloinen asemakaava-arkkitehti, professori Otto-Iivari Meurman opetti, että liian tehokas ja ahdas rakentaminen ahdistaa ihmistä, pitää olla turhaa tilaa – sekä asunnossa että sen ympärillä. Nykyinen tehokkuusajattelu on unohtanut tämän ulottuvuuden, mikä synnyttää pahoinvointia. Ahdaskatseinen spesialisti on vaarallinen. Näihin Meurmanin ajatuksiin on helppo yhtyä. Esimerkiksi rakennukset Pispalanpihoissa ja Pispanaron reunassa ovat niin tiheässä, että vierailijalle ei löydy autopaikkaa edes lähialueilta.Talot ja asukastiheys ovat täyttäneet alueet. Tämäkö on tarkoitus?

Uusi rakennuslaki antaa asemakaavan tarkistukseen mahdollisuuden kymmenen vuoden kuluttua kaavan voimaantulon jälkeen. Tämä muutos on erittäin hyvä. Aikaisemminhan asemakaava oli voimassa määräämättömän ajan.

Onko nyt mahdollista saada ratkaiseva kevennys Pispalan asemakaavaan?

Maailma kehittyy ja muuttuu nykyään ennätys vauhdilla. Myös ajattelu joka oli vallalla yli kolmekymmentä vuotta sitten on aivan toista.

STT:n mukaan lähes 85 % suomalaisista kuuluu talouteen, jossa on käytössä henkilöauto. Lapsiperheistä auto on n. 95 %:lla. Autottomista n. kolmannes haluaisi, että perheellä olisi käytössään auto. Nykyisissä määräyksissä täytyy autopaikka osoittaa jokaista 150 kerrosneliömetriä kohti. Jos asuntojen koko on esimerkiksi 75 neliömetriä, niin joka toiselle tulee autopaikka. Muut autot tukkivat ahtaat kadut ja kujat. Monissa perheissä on vielä usein kaksi autoa. Tarkoituksena ei ole rakentaa Pispalaa vain autokansaa varten. Jos perheessä ei ole autoja, paikan voisi tehdä vaikka nurmikoksi tai kasvimaaksi mutta avaruus säilyisi.

Nykyisin omakotitonteille sallitaan rakennusoikeuden lisäksi yksi ns. kevyt rakennelma. Suuruus saa olla enintään 40 neliömetriä. Rivitalotonteilla sallitaan kullekin asunnolle viiden neliön suuruinen kylmä varasto. Olisiko tällaisen oikeuden poisto nopeasti mahdollinen?

Lauri Viidan museon lähellä omakotitaloaan asuva köyhä eläkeläinen sanoi sattuvasti, kun museota vastapäätä olevaa tonttia alettiin rakentaa täyteen:”Täytyykö muuttaa Pispalaan, jos ei ole varaa väljään asumiseen!”

Toivomme kuulevamme tästä aloitteesta mahdollisimman pian. Annamme mielellämme lisäselvitystä asemakaava ajatukseemme tarvittaessa.

Pispalassa 4.1.1999

Pispalan Moreeni ry:n puolesta

Sakari Patjas Elina Kujanpää
puheenjohtaja sihteeri