Haulitehdas

Pispalan haulitehdas

Haulikatu 8
33250 Tampere

Haulitorni
Haulien valmistus alkoi Tampereella jo vuonna 1856. Silloin rakennettiin Pyynikin etelärinteelle puurakenteinen torni, joka purettiin myöhemmin. Vuodet 1906 ja 1907 olivat erinomaisia riistavuosia, ja metsästyksen suosio kasvoi. Amerikasta tuotiin halpoja haulikoita, joiden hankinnasta tuli pian muotiasia. Haulien menekki kasvoi.

Kilpailu oli kuitenkin kovaa. Vuosina 1906 – 1909 toimi Lahdessa tamperelaisvoimin haulitehdas. Pyynikin Haulitehtaan valmistussalaisuudet olivat vuotaneet Lahteen.

Pispalan haulitornin rakensi Oy K.Hjorth Ab vuonna 1908. Teräsrakenteet hankittiin Saksasta Kruppin tehtailta. Hjorth kertoi tehtaansa pystyneen tuottamaan 300 000 haulikiloa vuodessa. Lyijy sulatettiin ensin alhaalla padassa ja siihen lisättiin 2 % antimonia. Antimonin ja lyijyn atomit ovat erikokoisia, ja näitä sopivassa suhteessa sekoitettaessa lyijy kovenee. Puhuttiin karkaistuista hauleista. Sulaan seokseen lisättiin vielä arsenikkia, joka poisti seoksesta venyvyyden ja lisäsi pisartuvuutta. Lyijy valettiin harkoiksi.

Pispalan Haulitehtaan työväestön muodosti kaksi perhettä: Heinäset ja Järvensivut. Näiden perheiden ja Haulitehtaan johdon välillä oli tehty elinikäiset sopimukset, jotka velvoittivat perheitä pitämään salassa kaiken haulien valmistukseen liittyvän.

Haulimestari kiipesi torniin neljän aikaan aamulla tulia virittelemään. Kylminä aamuina padan lämpiäminen kesti kolmekin tuntia. Pataan mahtui kerralla 400 kiloa lyijyä. Se hinattiin harkkoina ylös valuverstaaseen. Hauliputken päällä oli vaihdettavat erikokoiset seulat, joiden läpi sula lyijy putosi alas pisartuen halutun kokoisiksi hauleiksi. Lyijy nosteltiin seulan päälle käsikauhalla. Haulit pyörivät ja jäähtyivät pudotessaan putkea alas. Lopullisen jäähtymisen varmisti alla oleva vesiastia.

Haulitehtaassa haulit kuivattiin ja seulottiin, muotovialliset poistettiin ja lopuksi haulit kiillotettiin grafiittirummussa. Naiset ompelivat pellavakankaasta pusseja, jotka täytettiin punnituilla hauleilla.

Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni sai v. 1990 hallintaoikeuden tehdasrakennukseen ja on kunnostanut sen kokous- ja juhlatilaksi ilman julkista taloudellista tukea, lainavaroin ja talkoovoimin.

Pispalan torni 600 Hjorthin kirjastaKuva Haulitehtaan maisemista 1930-luvulta. Tehtaalle meni oma pistoraide Porin radalta. Kuva teoksesta Ruutia ja hauleja. Oy K. Hjorth Ab. 1881-2006. Kiitos Mika Hjorth!

Haulitehdas piirrosTässäpä saksalaisen Alois Hahnin ensimmäinen ehdotus haulitehtaaksi Pispalaan. Työ täsmentyi, ja sitten A. E. Männistö piirsi lopullisen version. Kuva teoksesta Ruutia ja hauleja. Oy K. Hjorth Ab. 1881-2006. Kiitos Mika Hjorth!

Ruutia ja hauleja kirjan kansiHieno historiikki ja kappale tamperelaista ja pispalalaista yrityshistoriaa.

HaulitornikuvaKiitoksia Pasi Yliselle haulitornimaiseman kuvasta!