Poimintoja menneiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä

Vuosi 2021

Pispalan Moreeni teetti vuonna 1908 rakennetun Pispalan Haulitornin alkuperäisistä niiteistä tauluja. Niitit purettiin haulitornin peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2020.

Vuosi 2020

Haulitorni remontoitiin entistä ehommaksi vuonna 2020. Keväällä torni purettiin osiin ja kuljetettiin Forssan Asentajien pajalle ehostettavaksi. Torni pystytettiin uudelleen syksyllä 2020 ja katseli uljaana Näsijärvelle lokakuun puolessa välissä. Asia herätti laajaa kiinnostusta eri viestintävälineissä. Nykyinen haulitorni on 55 metriä korkea ja sen rakennutti Oy K. Hjorth Ab vuonna 1908 Pispalanharjun pohjoisrinteeseen.

Vuosi 2016

Euroopan komission myöntämä EU:n kulttuuriperintöpalkinto, Europa Nostra -palkinto, on myönnetty 2016 ensimmäistä kertaa tamperelaiselle hankkeelle. Palkinto on kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa. Palkinto myönnettiin Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -toiminnalle, jossa myös Pispalan Moreeni on mukana. Yhdistys on adoptoinut kaksi kohdetta Pispalasta: vanhan pulteriaidan jäänteet sekä Punaisen tukkitien jalustan.

Vuosi 2014

Vuonna 2014 Moreeni adoptoi Pispalan kirkon kohdalla valtatien länsipuolella sijaitsevan Punaisen tukkitien jalustan. Se on ainoa säilynyt muistomerkki vanhoista 1800-1900-luvuilla käytössä olleista tukinkuljetusväylistä, ns. tukkiteistä. Punainen tukkitie oli Porin Höyrysahan perustama puunkuljetinlaite, jossa tukit nostettiin hevosvoimin Näsijärvestä harjulle ja sieltä ne liukuivat vapaalla pudotuksella Pyhäjärveen. Nimensä tukkitie sai punaisesta maalistaan. Tukkitien jalustan viereen asetetaan toukokuussa 2016 opastetaulu.

Suomen Kotiseutuliitto valitsi Tampereen Pispalan Vuoden kaupunginosaksi 2014. 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu esikaupunkialue syntyi teollistumisen mukanaan tuoman muuttoliikkeen seurauksena. Idyllinen Pispala on Tampereen tunnetuimpia alueita ja kaupungin matkailun vetonaula. Pispalalaiset ovat ahkeria kansalaisvaikuttajia. Kaupunginosan kymmenet erilaiset yhdistykset ja osuuskunnat edustavat mitä erilaisimpia elämän osa-alueita. Ne muun muassa kannattavat kierrätysaatetta, puolustavat kasvimaita, järjestävät konsertteja, pitävät yllä kotiseutuhenkeä ja saunakulttuuria, vaalivat muistoja sekä tukevat vapaaehtoistyötä.

Vuosi 2011

Teollisuusperinteen seura myönsi 30.11.2011 Pispala Moreeni ry:lle kunniamaininnan esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Seuran sivuilla tunnustuksesta todettiin 2.12.2011 mm. seuraavaa: "Tamperelainen kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry on muun kotiseututyön ohella vaalinut alueensa teollisuusperintöä kunnostamalla Pispalan haulitehtaan tiilisen tehdasrakennuksen kokous- ja juhlatilaksi talkoovoimin ja ylläpitämällä sitä. 1900-luvun alussa toimintansa aloittaneeseen tehtaaseen kuului myös teräsrakenteinen vuonna 1908 rakennettu 55 metriä korkea haulitorni, josta on muodostunut maamerkki Pispalanharjun pohjoisrinteelle. Haulitorni on kansainvälisestikin ainutlaatuinen teollisuuden muistomerkki."

Vuosi 2008

Pispalan Moreeni adobtoi muinaisjäännöksen, entisen raja-aidan eli Pispalan pulteriaidan. Se rakennettiin suurista irtokivistä 1900-luvun alussa työllisyystöinä osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Aita osoitti aluksi Pirkkalan ja myöhemmin Pohjois-Pirkkalan kunnan sekä Tampereen kaupungin välisen rajan. Pulteriaita ulottui käytännössä järveltä järvelle, mutta ajan saatossa se on vähitellen hajonnut ja siitä kiviä kadonnut. Moreenin vuonna 2008 adoptoima varsin edustava osa pulteriaitaa sijaitsee Tahmelassa urheilukentän kohdalla Ansionkalliolle/Varalaan päin. Moreenin pystyttämä opastetaulu kertoo rajalinjan historiasta.

Vuosi 1990

Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni sai vuonna 1990 hallintaoikeuden tehdasrakennukseen ja on kunnostanut sen kokous- ja juhlatilaksi.

Vuosi 1977

Varsin mittavan kunnostustyön ja museaalisen aineiston keräyksen jälkeen Lauri Viita -museo oli valmis virallisiin avajaisiin lokakuussa 1977. Sittemmin rakennusta on remontoitu ja kunnostettu useaan otteeseen.

Vuosi 1973

Kauppa talosta, jossa kirjailija Lauri Viita asui vuosina 1922-1937, vahvistettiin vuonna 1973. Oston mahdollisti syntyperäisen pispalalaisen kauppaneuvos Kalle Kaiharin lahjoitus. Pispalan Moreeni sai hoidettavakseen huonokuntoisen rakennuksen. Myyjän nimenomainen toivomus oli, että rakennukseen perustettaisiin kirjailijamuseo. Yhdistys ryhtyi mittaviin talkoisiin maisteri Kyllikki Heleniuksen johdolla.

Vuosi 1969

Pispalan Moreeni perustettiin 20.5.1969 Ahjolan salissa. Yhdistysrekisteriin Pispalan Moreeni ry merkittiin 4.11.1969.

Yhdistyksen julkaisutoiminta

• Pispalan 20. vuosisata (1999, toim. Kirsti Salo ja Sakari Patjas)
  Pispalan historiaa ja muistelmia kirjoituskilpailun (1998) pohjalta
• Viitteitä Pispalasta (1993, toim. Maarit Helen)
  Luettelo Pispalaa ja pispalalaisia koskevista artikkeleista ja kirjallisuudesta
• Pispala-kierros opas
• Ainutlaatuinen Pispala (1973)
  Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista
• Pispala (1976)
  Kuvat Juhani Riekkola, tekstit Kyllikki Helenius